Mikkeli

Maanantaina lensimme Alicen kanssa yllätysmatkalle kotikaupunkiini Mikkeliin. Tarkoitus oli yllättää vanhemmat ja isovanhemmat. Itsekkäänä ajattelin, että saan myös apua vauvanhoitoon ja vähän omaa aikaa. Omaa aikaa on edelleen vähän, Alice kun kärsii pahasta eroahdistuksesta. Maisemaa on silti aina kivaa vaihtaa.

Matkustimme kauheassa turbulenssissa. Onneksi Alice on lentänyt sen verran paljon, että hän vain nautti kuoppaisesta menosta. Loppujen lopuksi vauvan kanssa on helppo matkustaa lentäen. Pakatkaa vain kevyt hoitolaukku ja paljon mehua mukaan. Koko matkan ajaksi kannattaa varata myös paljon viihdykettä. Meillä oli maissinaksuja, kirja, ankka ja helisevä purulelu. Lisäksi tyttö luki läpi kaikki esitteet ja tutki tarkkaan turvavyön soljen.

Viikko vierähti nopeasti. Fikailtiin vanhojen ystävieni Minnan ja Riinan kanssa, treffailtiin mummia ja vaaria ja käytiin maalismarkkinoilla Mikkelin torilla. Markkinoilla oli aivan pakko ostaa paistettuja muikkuja. Niin hyvä paikallinen herkku. Mmm.

Viikonloppuna Alicen kummi, minun rakas veljeni oli käymässä. Perjantaina korkattiin skumppa ja loppuaika vain oltiin ja herkuteltiin. Alice leikki aivan haltioissaan lentokonetta kummin kanssa. Kohta kummi pääsee lennättämään tyttöä aivan oikealla lentokoneella. www.imsblog.cu.cc

Vihdoinkin pääsin myös halaamaan ja pussailemaan rakkaita kissojani Werttiä ja Kaisaa. Älytöntä, miten paljon kaipasin pieniä karvapalleroitani. Stefanin pitää äkkiä ostaa meille talo, jotta voisin ottaa kissat kotiin. Ja Alice, teidän olisi pitänyt nähdä, miten hän konttasi ja kiljui kissojen perässä. Niin hauskan näköistä. Me naurettiin vedet silmissä.

Uninen Wertti

Wertti

Yksi päivä Alicen ollessa päiväunilla tutkin äidin valokuva-arkistoja. Eikö vain, että minussa ja pikku tyttäressäni on paljon yhteistä? Minäkin olen ollut pikku prinsessa.