About

Heille, ketkä eivät minua tunne, niin olen Anna Silivanenko, 27-vuotias onnellinen pikku prinsessan äiti. Valmistuin vuonna 2009 johdonassistentiksi Helsingissä ja muutin kesäloman pidettyäni Tukholmaan. Muutimme saman tien yhteen ruotsalaisen kultani kanssa ja 23.6.2011 syntyi rakas tyttäremme Alice. Aloitin blogin ylläpitäekseni suomenkielen taitojani. Bloggaan elämästäni Tukhomassa.

Yksinolo päättyy

Hyvää huomenta!

Taas kerran yksi huonosti nukuttu yö. Nämä kaksi yötä vain todistavat, että tarvitsen Stefanin ja Alicen tuhisemaan vierelleni, jotta nukkuisin hyvin.

Minulla on kuitenkin vielä muutama tunti aikaa nauttia yksinolosta...
Istun parvekkeella ja syön aamupalaa; filmjölkkiä ja mysliä, sekä pakollinen kahvikuppi. Luen samalla suomen uutisia Ilta-Sanomista. Ei mitään erikoista. Muutama tulipalo ja julkkisjuoruja. Huomasin ensimmäistä kertaa myös lapsihoroskoopin. Tämä on jotakin uutta. Tottakai luin Alicen horoskoopin. Pikku rapuseni on kiltti ja luotettava lapsi, joka tykkää olla paljon sylissä :) Jos sinulla on rapuvauva, niin täältä löydät koko tekstin: http://www.meidanperhe.fi/artikkeli/horoskooppi/539/mita_miettii_rapu_lapsi_.


Sitten ehdin vielä vähäksi aikaa rannalle lukemaan kirjaa, ennen kuin juna lähtee. Loppuviikon olemme koko perhe mökillä, ilman nettiyhteyttä. Se on lomaa!


Yksin kotona 2

Nukuin koko yön keskellä sänkyä. Heräilin välillä automaattisesti tarkistamaan Alicea, mutta hän oli poissa. Kerrankin minulla on tilaisuus nukkua niin pitkään kuin haluan, enkä osaa nauttia siitä. Puoli kymmeneltä nousin laiskasti ylös, join aamukahvit parvekkeella ja lähdin kaupunkiin tekemään löytöjä alesta. Mukaan tarttui mekko -50 % alehinnasta, farkkusortsit -50 % ja t-paita Stefanille -70 %. Tämä ei ole säästämistä, vaan rahan tienaamista! 


Sitten ruokakaupan kautta kotiin. Tänään vuorossa grillattua kanaa, salaattia ja halloumi juustoa.
Loppupäivästä löhöilin läppäri sylisä sohvalla ja yritin löytää sitä täydellistä hääpukua. 

Nyt alas pyykkitupaan ja pakkaamaan huomista varten. Puss och Kram.
 


Yksin kotona 1

Olen elänyt Alicen kanssa sybioosissa noin kaksi vuotta. Ensimmäiset 9 kuukautta kun hän oli mahassani, hän oli vain minun. Kun hän vihdoinkin syntyi maailmaan, meistä tuli erottomattomat. Tänään Alice täytti 13 kuukautta ja jätti minut ensimmäistä kertaa yksin kotiin. Stefan otti hänet mukaan mökille ja minä tulen perästä ylihuomenna. Olen siis yksin reilut kaksi vuorokautta. Ohjelmassa on lukemista (Camilla Läckbergin Merenneito), nukkumista, salia ja take away ruokaa. Aloitin sushilla.

hess natur

Äidin arkistoista taas löytyi aarteita. Kuvista näkee, että olen ollut mallina saksalaisessa hess natur vaatekuvastossa. Hih, aika hauskan näköisiä vanhoja kuvia. Vuosi oli 1997.



Herkuttelua

Leipäjuustoa nam! Tämä herkku puuttuu ruotsalaisten pöydästä.


- Posted using BlogPress from my iPhone

Loma Suomessa jo puolessa välissä

Viikko sitten olimme Charlien yksivuotisbileissä Tukholmassa. Aurinko paistoi ja oli ainakin 30 astetta lämmintä. Charlien vanhemmat ja mummi järjestivät upeat kekkerit. Pihalle oli pystytetty teltta, leikkipaikka ja pallomeri. Aikuisia hemmoteltiin grilliruoalla ja erilaisilla kakuilla. Lapset saivat tyytyä maissinaksuihin, kekseihin ja pirtelöihin. Lopuksi kaikki lapset saivat vielä lelut kiitoslahjaksi. Mikä nautinto olla sellaisissa juhlissa! Me jouduimme jättämään kuitenkin bileet kesken, koska meitä odotti Viking Mariella ja matka Suomeen.

Laivamatka oli yhtä tylsä kuten aina. Vauvan kanssa siellä ei ole paljon tekemistä. Ei varsinkaan Viking Mariellalla. Onneksi sää oli kuitenkin täydellinen ja pystyimme nauttimaan iltaauringosta kannella. Aamulla Alice ajoi meidät ulos laivasta tapaamaan kummisetäänsä.

Toistaiseksi hyvä tuurimme jatkui ja saimme nauttia auringon lämmöstä myös Helsingissä. Vietimme päivän Korkeasaaressa Alicen parhaan kummin kanssa. Olin kuin pikku lapsi kissahäkkien edessä. On se vain niin mahtavaa katsella isoja kissoja metrin etäisyydeltä. Ensimmäistä kertaa näin myös ilveksen aivan läheltä. Miehet ja Alice kiersivät myös käärme/lisko/sammakkotalon. Yäk. Minä odotin siinä ulkopuolella. Korkeasaaren jälkeen ajoimme mäkkärin kautta Mikkeliin.
Katsokaa nyt tätä itserakasta ilmettä, tuuheaa turkkia ja koko kissamaista olemusta. Eikö olekin upea? 

Parasta Mikkelissä on lapsenvahti. Rakas äitini on korvaamaton! Olemme käyneet joka päivä treffeillä. Välillä kiertelemme kauppoja. Ostettavaa ei ole, mutta hauskaa katseltavaa sen sijaan vaikka kuinka paljon. Pitäisiköhän viedä Ruotsiin vähän tuliaisia?
Lähes joka ilta Alicen nukahdettua olemme käyneet ulkona. Välillä otamme vain olueet ja naposteltavaa, välillä käymme syömässä ja välillä elokuvissa. Keskitymme toisiimme, juttelemme ja katselemme ihmisiä. Parasta lomaa pienen lapsen väsyneille vanhemmille. 


Yksi deitti-ilta oli vähän hienompi kuin muut. Saimme äidiltä lahjaksi liput Mikkelissä vierailevaan huippuluokan balettiin katsomaan Punaista Giselleä. Musiikki ja tanssi oli valtavan kaunista! Suosittelen kaikille. Käykää joskus jos saatte mahdollisuuden. Illan aikana tapasin myös vanhoja tuttuja ja yhden tallikaverin. Voi kun siitä on pitkä aika!

Taustalla konserttitalo Mikaeli.


Muuten olemme kierrelleet kylästä toiseen. Tavanneet ystäviä ja sukulaisia. Syöneet litroittain mansikoita, tuulihattuja mustikoilla ja kermavaahdolla, raparperipiirakkaa ja saunoneet melkein joka päivä. Alice on saanut leikkiä ainakin neljässä eri leikkipuistossa. En jaksa edes valittaa päivittäin tulevaa vesisadetta. 



Tänään juhlien kautta Suomeen

Ja taas on yksi viikko lähestyy loppuaan. Puolet viikosta vietimme mökillä. Ohjelmassa oli itikoiden ruokintaa, auringonottoa ja pikavisiitti Norassa. (Ilman Alicea.)



Tulimme takaisin kotiin keskiviikkoiltana. Parin päivän aikana pesimme pyykkiä ja pakkasimme. Eilen ehdin tapaamaan vielä kahta ystävää kaupungissa.

Tänään onkin sitten kiireinen päivä. Ensin käyn Alicen kanssa puistossa, jottei aika kävisi niin pitkäksi kotona. Sitten serkkupojan synttäreille ja puoli viideltä lähteekin jo laiva kohti Helsinkiä. Huomenna ollaan jo Suomessa!

Kosinta!

Vihdoinkin vasemmassa nimettömässäni kimaltelee sormus ja olo on kuin vastarakastuneella! Mikä tunne!

Olimme puhuneet naimisiin menosta jo jonkin aikaa ja tiesin, että kosinta tulee lähiaikoina. En kuitenkaan tiennyt paikkaa enkä aikaa. Perjantaina Stefanilla alkoi loma ja päätimme aloittaa sen kivasti lauantaina aamupiknikillä. Heräsimme, pakkasimme mukaamme viltin, kahvia ja ostimme matkalla vastaleivottuja kanelipullia. Stefan ehdotti piknikpaikaksi Gålön. Siellä kävimme tiuhaan tahtiin suhteemme alussa. Kutsumme sitä Bambilandiksi, koska siellä on valtavan paljon kauriita. Eilenkin näimme metrin etäisyydeltä emon ja kaksi pienokaista.

Alice nukahti päästyämme perille. Siirsimme hänet varovasti vaunuun ja asetimme sen suojaisaan paikkaan. Itse nousimme pari metria kallion päälle, josta on upeat merinäkymät. Siinä sitten rakkaani polvistui ja kosi. Pujotimme sormukset toistemme nimettömiin ja menimme Alicen luokse syömään aamupalaa ...Ai niin oli Stefan ujuttanut mukaan myös mini shampanjapullon.

Siinä tilanteessa en ymmärtänyt ottaa yhtään kuvaa, joten googletin kuvan romanttisesta Gålöstä.

 
Anna Silivanenko © 2012 | Designed by Rumah Dijual, in collaboration with Buy Dofollow Links! =) , Lastminutes and Ambien Side Effects