Uusi rytmi alkaa löytymään

Kolme viikkoa sitten aloitin uudessa työpaikassa ja Stefan jäi osa-aikaisesti isyyslomalle. Tämän vuoksi koko perhe on joutunut opettelemaan uusia rutiineja. Viisi päivää viikossa tulen kotiin kuuden aikaan. Vietän kaksi tuntia tyttäreni kanssa ja yritän hoitaa vähän kotia. (Isyyslomalainen pystyy huolehtimaan vain lapsesta, ei kodista. Miehet ja niiden putkiaivot. Keskittyminen onnistuu vain yhteen asiaan kerrallaan.) En ole käynyt salilla kolmeen viikkoon. Koko ajan olen yrittänyt opetella uuteen elämänrytmiin ja kovasti ihmettelen, miten työssäkäyvät äidit pitävät kaiken kasassa? Työt, lapset, perhe, ystävien tapaamisen ja urheilun. Ai niin, ja pitäähän sitä aikaa löytyä myös itselleen. 


Tämä on ensimmäinen normaali, stressitön viikonloppu. Ulkona sataa vettä ja me olemme ihan vain kotona kolmestaan. Laitoin Alicen hetki sitten parvekkeelle nukkumaan ja päätin, että on korkea aika päivittää vähän blogia. Alla on vähän koostetta siitä, mitä me ollaan työn oheessa puuhailtu.

Tilasi itselleni uudet kengän sen kunniaksi, että sain uuden työpaikan. Käytin niitä kaksi kertaa ja harmikseni jouduin toteamaan, että ne ovat vähän liian tiukat. Laitan ne myyntiin ja toivon, että ne löytävät pian uuden kodin. 


Aloitin työt ilman uusia kenkiä. Ensimmäinen työpäivä oli sekä outo, että ihana. Outoa oli olla aikuisten seurassa ja keskustella aikuisten kielellä. Minun piti keskittyä ja opetella käyttämään taas tietokonetta. Olenhan elänyt puolitoista vuotta omassa pikku kuplassa Alicen kanssa ja tavannut muita aikuisia lähinnä hiekkalaatikolla. Kuten mainitsin jo aikaisemmin, niin ensimmäinen päivä oli myös ihana. Sain kukkia työpöydälleni, ensivaikutelma kollegoista on pelkästään hyvä ja nautin lounaan ravintola Bernsissä. Suosittelen kaikille, jotka syövät siellä lounasta tai brunssia jättämään vatsaan runsaasti tilaa jälkiruoalle. Jälkiruoka buffet on siellä paras! Itse söin niin vähän kuin täytekakkua, creme bruleta, mutakakkua ja muita herkkuja.


Toisen viikon aikana pääsin tutustumaan paremmin työkavereihini Induction Days tilaisuudessa. Päivällä pääsimme kuuntelemaan mielenkiintoisia luentoja ja illalla yllätysohjelmana grafiitti maalausta ja kolmenruokalajin illallinen keskustassa.




Viime viikolla pääsinkin jo tekemään kunnolla töitä ja ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen olin ylitöissä. Kroppa alkaa jo tottumaan korkkareilla juoksemiseen neljän kerroksen välillä. Pikkuhiljaa muistiin palautuu Word ja PP. Kyllä tästä hyvä tulee. Varsinkin kun olen niin kivassa työpaikassa. Ai niin unohdin mainita, että kolmen viikon aikana olen juonut kaksi kertaa samppanjaa ja syönyt kolme kertaa muffineja työpaikallani. (+ Induction Days ohjelma kaikkine ruokineen ja juomineen.) Jo tässä vaiheessa tiedän, että minulla kävi tuuri työpaikan kanssa.

Arkipäivät menevät siis töissä ja kotihommissa. Ainoat vapaapäivät ovat siis lauantai ja sunnuntai, jolloin on tehtävä kaikki muu mitä ei arkipäivisin kerkeä. Viime viikonloppuna ystävämme olivat kylässä. Paistoimme lettuja hillon, jätskin ja kerman kanssa. Nam nam. Alice sai ihania lahjoja mm. tämän geggamojan pipon. Niin söpö! Kuinka monella on näin hyviä ystäviä, jotka tulevat aina kylään lahjojen kanssa? :) 

Tämä viikonloppu meni vain löhöillessä. Kohokohta on Stefanin leipomat kookosherkut. Niihin on hyvä lopettaa tällä kertaa. Rentouttavaa sunnuntaita kaikille! Kram kram





  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 
Anna Silivanenko © 2012 | Designed by Rumah Dijual, in collaboration with Buy Dofollow Links! =) , Lastminutes and Ambien Side Effects